perjantai 15. marraskuuta 2013

TRADITIONALISMI JA KALI YUGAN PROFETIAT




Gwendolyn Taunton kirjoittaa Alternative Right -verkkolehteen traditionalistisen filosofian pioneerin  René Guénonin syntymäpäivän (15.11.1886) kunniaksi Kali Yugasta, joka tunnetaan Lopun aikana, Pimeänä aikana ja Rauta-aikana. Aihe kiinnosti syvästi Guenonia.


Hindujen pyhässä kirjoituksessa Vishnu Purānassa Kali Yugasta sanotaan:
Kali Yugan aikana maailman johtajista tulee vaarallisia ja verotus muuttuu epäoikeudenmukaiseksi. Johtajat eivät enää koe tärkeäksi hengellisyyttä ja henkisyyden levittämistä maailmaan. Ihmiset alkavat muuttaa ruuan perässä ulkomaille. Täysin motiiviton murhanhimo ja murhat lisääntyvät. Himon osoittamisesta tulee sosiaalisesti hyväksyttävää. Ihmiset eivät enää ole järjen ohjattavissa, vaan tunteet valtaavat alaa. Kukaan ei enää luota kehenkään. Jopa esiteinit tulevat raskaiksi, koska yhteiskunnassa pääasiaksi on muodostumassa seksuaalisuus ja yhdyntä. Synnillisyys ja paheelliset elämäntavat valtaavat alaa ja hyveellisyys hiipuu. Alkoholi ja huumeet leviävät. Guruja ei enää kunnioiteta ja heidän opetuksiaan aletaan pilkata. Syntien määrän lisääntyessä myös jumalallisten rangaistusten määrä lisääntyy ja ihmisiä menehtyy mitä julmimmissa katastrofeissa. Aikakauden loppuvaiheessa jatkuvat sateet valtaavat maan. Kali Yugan loppupuolella Kalki tulee ratsastaen valkoisella hevosellaan ja alkaa taistelunsa Kalia ja sen pimeitä voimia vastaan.

Linkki artikkeliin tässä.


According to Tradition, the various epochs of human history are reduced down to Four Ages, each of which deteriorates in a state of gradual degeneration. In Hinduism, these are known as the Four Yugas, respectively titled the Satya or Krta Yuga, Tretā Yuga, Dvāpara Yuga, and the Kali Yuga. These also correspond to the four eras symbolized by metals found in Hesiod’s Works & Days, being the Gold, Silver, Bronze and Iron Ages.[3] Similar versions of this myth are also found in the Persian, Chaldean, Egyptian, Aztec, and Norse Traditions. These Four Ages are part of a greater cycle of existence, known in Hinduism as a Manvantāra. Guénon notes that this division of the Manvantāra into four parts is a significant feature of many other cosmic cycles, notably the four seasons of the year, the four weeks of the lunar month, the four ages of human life and the four points of the compass.[4] It is also common to liken the gradual process of degeneration between the cycles to the image of the Bull of Dharma, which looses its footing as the Ages pass.

maanantai 14. lokakuuta 2013

ALEKSANDRIASTA DETROITIIN - KIRJAVIHAMIELISYYDEN PITKÄ HISTORIA


Alhaalla linkki kuvasarjaan, jossa näkymiä Detroitin hylätystä julkisesta kirjastosta. Detroitin perikatoa selittää autoteollisuuden ulosliputtaminen globaalissa pudotuspelissä ja kognitiviisesti haasteellisen populaation suuri tiivistymä, jota on vain korostanut ns. white flight -ilmiö. Julkisen rahoituksen kuivuminen ilman verotuloja ja väestörakenne, joka ei ole kiinnostunut lukemisesta, lienevät pääsyyt kirjaston hylkäämiselle.

Kuvalinkki Detroitin hylätystä kirjastosta.

tiistai 20. elokuuta 2013

LOPUN AIKOJA HEKUMOIVA NARSISMI






Linkki artikkelíin "The Comforts of the Apocalypse".

 
All of this literature is the product of what the philosopher John Gray has described as "a culture transfixed by the spectacle of its own fragility." Call it dystopian narcissism: the conviction that our anxieties are uniquely awful; that the crises of our age will be the ones that finally do civilization in; that we are privileged to witness the beginning of the end.


Of course, today's dystopian writers didn't invent the ills they decry: Our wounds are real. But there is also a neurotic way of picking at a wound, of catastrophizing, of visualizing the day the wounded limb turns gangrenous and falls off. It's this hunger for crisis, the need to assign our problems world-transforming import, that separates dystopian narcissism from constructive polemic. And this hunger, too, has its origins in a religious impulse, in particular, the impulse called "typology."

Kant's age was more optimistic than ours, and he assumed that a plan meant a story of progress. But in a pinch, a story of regress will still serve a similar, consoling end: The immensity of the future becomes friendlier, more human-sized, when we assume that it has a bearing. And even dystopias reassure us that history moves in a discernible direction, a genuine arc of the universe unfolding through knowable rules.

perjantai 3. toukokuuta 2013

KUINKA MUKAVUUDENHALU JOHTAA OMAEHTOISEEN MATALAN INTENSITEETIN KANSAMURHAAN




http://english.ruvr.ru/2012_12_14/World-s-Caucasian-populations-in-decline/


Scientists say the Euro-Atlantic civilization is nearing its end as its Caucasian populations become swamped by aliens.



Last year, non-whites for the first time outweighed Caucasians in the under-one-year age group in the United States. According to the Census Bureau, by 2043 America should become a predominantly non-white country.

In the UK, one in five people is now foreign-born, most likely in Pakistan or India. In Germany, a Turkish community is on the rise, and in France, a North Afrucan Arab one.

We have an opinion from head of the Moscow-based Historical Memory Foundation Pavel Sviatenkov:

"Unlike in traditional societies, where children are of vital importance as farm or household helpers and supporters of their old folk, in modern countries they are a liability rather than an asset. Social security is a matter for the state. As a result, small or even childless families proliferate. To cope with mounting economic difficulties as the proportion of economically active people decreases, developed nations import migrant labourers from poor countries. With the passage of time, new majorities emerge and demand political rights for themselves. Europe and North American are now another Rome in its dying days."

Rome ultimately fell, eroded from within by the laziness and social inactivity of its educated citizens.

Dr Sviatenkov again:

"Interestingly, the decline of the Caucasian populations is not a decline of Christianity, as is often argued. In the US, for instance, the white Americans are being gradually replaced by Latinos, who are predominantly Roman Catholic. In Africa, which supplies millions of migrants to Europe, Roman Catholicism and Anglicanism are on the rise. It is not Christianity, but the white race that is petering out. "

Reversing the process is mission impossible, because it would require the elimination of megacities, which act as hubs of the modern civilization.
 

 
Toistaalta valkoisten kuoleminen sukupuuttoon ei ole mikään riemun päivä neekereillekään, koska silloin ei ole enää hölmöä altruistista väkeä joka paapoisi ja elättäisi heitä. Aasialaiset eivät tuota koiran virkaa hoida nyt eivätkä tulevaisuudessa.

keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

IHMISKÄDEN JÄLJEN RAPPEUTUMISEN KAUNEUS



Tuore kotimainen viihdesivusto vivas.fi esittää huikean kuvakoosteen 33:sta ihmisen hylkäämästä paikasta ja rakennuksesta. Yleensä rappiota pidetään yksioikoisena ränsistymisenä ja turmeltumisena. Joskus harvoin siinä voi nähdä myös omaehtoista kauneutta, menettämisen haikeutta ja toisaalta korvaavan voiman, luonnon mahdin.

Linkki kuvasarjaan tässä.